Luin Agatha Christien ”Eikä yksikään selvinnyt” (1939). Agatha Christie on ehkäpä tunnetuin dekkarikirjailija kautta aikojen ja tämä kirja on hänen uransa merkittävimpiä teoksia ja muun muassa maailman myydyin dekkari sekä maailman seitsemänneksi myydyin kirja.
Kirjan tapaus on klassinen suljetun huoneen mysteeri jossa rajattu määrä ihmisiä surmataan yksitellen ja yhden heistä on oltava murhaaja. Kirjassa 8 vierasta kutsutaan ”Neekerisaarelle” lomalle tuntemattoman herra Owenin toimesta.
Yllätyksekseen vieraat saapuvat saarelle vain huomaamaan että herra Owen ei itse ole paikalla, ainoastaan kaksi talon hoitajaa. Ensimmäisenä iltana vieraiden illastaessa gramofonista soi yllättäen äänite missä jokaista vierasta syytetään yksitellen murhasta, myös talon hoitajia. Huoneesta löytyy myös vanha lastenloru ”Kymmenen pientä neekeripoikaa” ja 10 posliinista neekeripoikaa. Pian tämän jälkeen murhaaja alkaa surmaamaan vieraita yksitellen noudattaen lorua ja rikkoen aina yhden posliinisen neekeripojan murhan yhteydessä. Koko kirjan tapahtumat sijoittuvat saarelle mistä huonojen sääolosuhteiden takia ei pääse poistumaan.
Kirjan tapaus on klassinen suljetun huoneen mysteeri jossa rajattu määrä ihmisiä surmataan yksitellen ja yhden heistä on oltava murhaaja. Kirjassa 8 vierasta kutsutaan ”Neekerisaarelle” lomalle tuntemattoman herra Owenin toimesta.
Yllätyksekseen vieraat saapuvat saarelle vain huomaamaan että herra Owen ei itse ole paikalla, ainoastaan kaksi talon hoitajaa. Ensimmäisenä iltana vieraiden illastaessa gramofonista soi yllättäen äänite missä jokaista vierasta syytetään yksitellen murhasta, myös talon hoitajia. Huoneesta löytyy myös vanha lastenloru ”Kymmenen pientä neekeripoikaa” ja 10 posliinista neekeripoikaa. Pian tämän jälkeen murhaaja alkaa surmaamaan vieraita yksitellen noudattaen lorua ja rikkoen aina yhden posliinisen neekeripojan murhan yhteydessä. Koko kirjan tapahtumat sijoittuvat saarelle mistä huonojen sääolosuhteiden takia ei pääse poistumaan.
Agatha Christie osaa luoda todella mystisen ilmapiirin kirjassaan ja lukijallakin on paljon pohdittavaa. Se että kaikki murhat suoritetaan lastenlorun mukaan luo teokseen omalla tavalla karmivan iltapiirin ja antaa pientä vihjettä lukijallekin siitä mitä seuraavaksi voisi tapahtua. Se että kaikki uhrit ovat syyllisiä jonkun ihmisen kuolemasta tuo ilmapiiriin vielä lievän ja kieroutuneen oikeuden ja tuomitsemisen maun. Kaiken kaikkiaan kirjan ilmapiiri on erittäin kiehtova, jännittävä ja salaperäinen.
Itse pidin kirjasta erittäin paljon ja varmasti kuka tahansa dekkareiden ystävä pitäisi tästä kirjasta. Eikä yksikään selvinnyt on mieleenpainuva lukukokemus ja se kannattaa ehdottomasti lukea jos on vähääkään kiinnostunut dekkareista ja murhamysteereistä.
(234)
(234)
On kiinnostavaa lukea, kun kerrot vähän taustaa teoksesta ja tyypittelet dekkaria. Tosin pari sanaa enemmänkin olisi voinut brittiläisestä kultakauden dekkarityypistä sanoa.
VastaaPoistaOtsikkosi on hauska.
Paljastat juonesta sopivasti, mutta et liikaa ja kerrot omasta lukukokemuksestasikin.
Kirjan teemasta olisin mieluusti vielä lukenut arviosi.
Pilkkuja puuttuu jonkin verran. Särmä lukukirjan sivuilla 311-312 on ohjeita.
Kirjan nimi on tarkasti ottaen "Eikä yksikään pelastunut".
Neekerisaari on muuten jännä juttu, kävin siellä nimittäin kerran. Silloin nimi oli vielä Madagaskar, en tiedä millä nimellä kutsuvat nykyään. Kiva paikka, todella kauniita luontoja ja vielä kauniimpia ihmisiä. Vuosi oli 1989. Kiva vuosi, ostin tuolloin kolmannen Toyota Corollani. Tämä oli sininen, kun edellinen oli kirkkaan punainen. Mutta ajauduin sivupolulle, Madagaskarista oli sanomani. Vuonna -89 lensin sinne sen hetkisen vaimoni kanssa, ihana tummaverikkö (mutta kipakka), häämatkalla. Ongelmana oli tietty kaikki kauniit neitokaiset, joita 32-vuotiaan ahneilla silmillä nautiskelin ja sehän ei uutta vaimoani naurattanut. Vahinkohan siinä pääsi käymään ja tapasin nykyisen vaimoni hotellin aulabaarissa, jossa vietimme edellisen kanssa hääyön. Hääyöni jälkeisenä aamuna olin herännyt aikaisemmin kuin merimatkan ja 'yön' uuvuttama vaimoni ja suuntasin kohti baaritiskiä. Tiskin takana oli kaunein olento mitä maa päällään kantoi ja yritin tarjota hänelle juotavaa. Valitettavasti hän oli yhä töissä, mutta omalla charmikkuudellani sain tietää monelta hänen vuoronsa loppui. Asiat johtivat toisiin ja kolme kuukautta myöhemmin, palasimme samaiseen hotelliin viettämään häämatkaamme (eri huoneeseen tietenkin, sehän olisi muuten ollut mautonta) missä kohtasimme.
VastaaPoistaEn kyllä ymmärrä miksi Madagaskarin nimi oli neekerisaari.
Parahin terveisein Rauno ja Hanitra